Vaakunat ja nimet

Alun perin nykyiset aatelisvaakunoiksi kutsumamme symbolit olivat vaakunakilpiä, joiden tarkoitus oli toimia tuntomerkkeinä taistelukentällä. Vaakunan kuvaus (vaakunaselitys) sisältyy kullekin aatelissuvulle aateloinnin yhteydessä annettuun vaakunakirjaan, jossa on myös kuva vaakunasta. Sen taiteellinen muotoilu on vaihdellut ajan ja maun mukaan. 1800-luvun lopussa nuori George Granfelt sai tehtäväkseen piirtää kaikki sukuvaakunat, jotka julkaistiin kirjassa Vapenbok för Finlands Ridderskap och Adel (1889).

Sukunimi

Aateloitu henkilö otti usein itselleen uuden sukunimen. 1700-luvulle asti saattoi riittää pelkkä ilmoitus uuden sukunimen ottamisesta, koska sukunimet eivät siihen saakka juurikaan olleet käytössä aatelia lukuun ottamatta.

Ylennetyn henkilön aateloinnin yhteydessä ottama nimi perustui usein vaakunakuvaan tai liittyi siihen tilaan tai muuhun maantieteelliseen paikkaan, josta suku oli peräisin. 1800-luvulla tuli aateloitujen keskuudessa yhä yleisemmäksi ”porvarillisen” sukunimen säilyttäminen, toisinaan pienin muutoksin tai jonkinlaisin lisäyksin.

Nimi itsessään ei merkitse aateluutta

Nimi sinänsä ei siis vielä tarkoita aateluutta. Saman suvun sekä aateliset että aatelittomat haarat voivat näin ollen kantaa samaa sukunimeä. Kolme sukua on aateloinnin yhteydessä ottanut itselleen suomenkielisen sukunimen. Myös muissa suvuissa esiintyy suomalaisia nimimuotoja, koska tietyt suvun jäsenet ovat suomentaneet nimensä.

Suku- ja vaakunatietokanta

Lisätietoa aatelissuvuista ja heidän vaakunoistaan löydät Suku- ja vaakunatietokannastamme.

 

 

 

Ritarikatu 1
FI-00170 Helsinki

 

+358 10 411 7260
kansli@riddarhuset.fi

 

© 2020 / Privacy policy